- Immulan Mummula, Immulanraitti 14 08500 Lohja
- Y-tunnus 0770349-7
Immulan koulun historia
Immulan koulu perustettiin 1908 Perttilän taloon, joka oli silloin aikoinaan suuri kaksikerroksinen ja kylmä talo. Kunta omisti Perttilän talon silloin ja siihen piti tulla poikien kasvatuslaitos. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin ja päätettiin perustaa Immulan koulu. Rva Heidman oli koulu-uudistuksen takana. Ensimmäinen Immulan kansakoulupiirin johtokunnan kokous on pidetty 1908 ja koulu aloitettiin Perttilän talossa 24.8.1908. Koulua suunniteltiin alkuun sille paikalle, missä on nykyisen Immulan työväen talo, mutta sitä ei hyväksytty koulun rakennuspaikaksi. Nykyiselle paikalleen koulu rakennettiin vuonna 1911.
Koulu kesti neljä vuotta eli kahdeksan lukukautta. Koulupäivät alkoivat aamuisin klo 9 ja päättyivät kahdelta muina päivinä paitsi käsityöpäivinä, jolloin koulupäivä kesti kolmeen. Koulumatkat olivat pitkiä ja kouluun kuljettiin jalan ja talvisin suksilla pitkiä matkoja esim. Muijalasta Sorron niityn yli ja jopa Suitiasta Siuntiosta saakka. Opettajana toimi Artturi Palomäki ja käsityöopettajana hänen rouvansa Lempi Palomäki.
Koululle rakennettiin ulkorakennus, jossa opettajalla oli kaksi lehmää, joiden maidon Pukalan Eemeli kuljetti meijeriin. Puhelinkeskus oli opettajan keittiössä ja sitä hoiti alkuun Lempi Palomäki. Myöhemmin puhelinkeskus siirtyi Immulanraitin toiselle puolelle.
Koulun alkuaikoina oppilaat tekivät paljon erilaisia koulun pitoon liittyviä huoltotöitä; he kantoivat puut luokkiin ja hoitivat pönttöuunien lämmityksen, siivosivat päivittäissiivoukset ja tuulettivat luokat. Kouluruokailua ei ollut, vaan jokaisella oli jotakin evästä koulupäivän ajaksi, yleensä maitoa ja leipää, paitsi, jos lehmät olivat ummessa, niin juomaksi oli mehua. Koulun vintillä keitettiin ruokaa myös koulun köyhimmille oppilaille, joilla ei ollut varaa omiin eväisiin.
Läksyjä oli paljon ja ne piti osata ulkoa ja hyvin, Vänrikki Stoolin – tarinat olivat vuonna 1994 edelleen Saima Saloniuksen muistissa. Pihalla leikittiin kunnan ostamalla potkupallolla, myös nykyisen tervapadan tapaista parppia hypittiin ja talvisin hiihdettiin kunnan ostamilla kapeilla suksilla.
Kolmannella luokalla oli koulujen väliset hiihtokilpailut, jossa olivat mukana kaikki Pohjois-Lohjan koulut; Pulli, Lehmijärvi, Asemanpelto, Immula, Perttilä jne. Ansa Mäkinen tuli kerran kolmanneksi kilpailuissa ja sai palkinnoksi hienon hopeamaljan.
Suomen oppivelvollisuutta koskeva laki vahvistettiin 15. huhtikuuta vuonna 1921 ja Immulan koulun tilat eivät enää riittäneet ala- ja yläkoulun pitämiseen. Koululle hankittiin lisämaita v. 1925 ja paikalle rakennettiin pienemmille lapsille alakoulu v. 1927.
Koulu on aina toiminut monenlaisena kokoontumispaikkana. Sota-vuosien aikana koulu oli kiinni, siellä majoittui sotaväkeä ja pulpetit kannettiin pois. Se toimi myös juhlatilana. Palomäkien vanhimman tyttären Tellervon ja Viljo Knuutin vihkitilaisuus pidettiin Immulan kansakoululla 1937 ja koulun pihalle laitettiin kukkaportti häätilaisuuden ajaksi. Palomäkien nuorin Liisa tytär vihittiin 26.6.1944 Immulan kansakoululla sotapoika Erkki Vaajasen kanssa, joka katosi Kannaksen taisteluissa 7.7.1944 ja nuori Liisa jäi leskeksi vajaan kuukauden avioliiton jälkeen.
Viimeiset oppilaat lähtivät koulusta pois vuonna 1992. Tämän jälkeen koululla kokoontui kyläyhdistys ja siellä saivat harjoitella soittamista moni lohjalainen nuorisobändi. Vuonna 2003 koulun ostivat Jorma ja Anita Tuomola. He järjestivät alkuun koululla monenlaista harrastustoimintaa, jolla kerättiin varoja vähävaraisten lohjalaisten lapsiperheiden joululahjoihin. Ne toimitettiin kaupungin lastensuojelun kautta perheille.
– Immulan koulun historiaa, jonka kokoamiseksi on haastateltu Ansa Mäkistä 11.11.2020 ja joka puolestaan on haastatellut Soltin emäntää Saima Saloniusta vuonna 1994.
